Hattuvaara

Eksoottinen kylä idässä

Hattuvaara on kylä Ilomantsin kunnassa seututien 522 varrella noin 40 kilometriä keskustaajamasta koilliseen. Hattuvaara on tunnettu ortodoksikylänä ja sotatapahtumien näyttämönä sekä kylässä asuneista runonlaulajista. Kylässä on asukkaita nykyisin noin 75.

Kylän tunnetuin tapahtuma on Petrun praasniekka 28.–29. kesäkuuta. Karjalan kirkkotie, joka alkaa Uuden Valamon luostarista, päättyy Hattuvaaraan. Sotaveteraanien muistoksi 1990-luvulla rakennetussa Taistelijan Talossa on ravintola, museo ja näyttelyjä.

Hattuvaarassa sijaitsee Pampalon kultakaivos, joka aloitti toimintansa helmikuussa 2011. Kylän alueella on myös sinisen vuolukiven ja mustan kiven esiintymät. Hattuvaaran lähellä Virmajärvellä olevassa saaressa sijaitsee Suomen ja manner-EU:n itäisin piste.

Ilta-Sanomat Hattuvaarassa kesällä 2017

Ilta-Sanomien toimittaja Lauri Silvander ja kuvaaja Seppo Kärki tutustuivat Suomen itäisimmän kylän elämään suorassa lähetyksessä 5. heinäkuuta 2017. Lähetys on osa Suomen 100-vuotisjuhlavuonna julkaistavaa sarjaa, jossa seurataan Suomen äärikolkissa elävien ihmisten elämää. Videosta saa hyvän kuvan millaista Hattuvaarassa on jos sinne suunnittelee esimerkiksi lomareissua.

Videon alkuosassa kyläpäällikkö Helka Hoskonen kertoo Hattuvaaran virkeän kyläyhdistyksen toiminnasta ja esittelee entisen Hatun kyläkaupan tiloissa tapahtuvaa yhdistyksen toimintaa. Samassa yhteydessä toimittaja jututtaa paikalle sattuneita kylän vanhoja ja nuoria asukkaita.

Videon loppuosassa (alkaen noin 37 minuutin kohdalta) haastatellaan mm. Turun lähistöltä kotoisin olevaa sotahistorian harrastajaa ja opasta, "kenraali" Jouni Peräalhoa ja Taistelijan Talon ravintolayrittäjää Kauko Puruskaista. He kertovat asiantuntevasti ja elävästi Ilomantsin sotahistoriasta ja Jatkosodan viimeisestä torjuntataistelusta.

Retkeilijän ja vaeltajan paratiisi

Koitajoen alue on erinomainen retkeilykohde, jonka salomaisissa maisemissa voi virkistäytyä luonnonrauhan keskellä. Alueella on myös mielenkiintoinen historia. Aiemmin siellä on asunut metsänvartijoita perheineen ja metsätyömiehiä savottakämpissä. Nykyisin retkeilijät voivat valita yösijakseen jonkin alueen kolmesta autiotuvasta, jotka ovat entisiä savottarakennuksia.

Alueen halki virtaa rauhallinen Koitajoki pienine koskineen. Joki polveilee ja mutkittelee tehden melontaretkestä kiehtovan. Jokivarren ja Koivusuon luonnonpuiston ikimetsät tarjoavat myös asuinpaikan monelle vaativalle metsänasukille.